Jipii! Pitkästä aikaa pääsee taas tekemään sitä mikä on mun ja Hillan sydäntä lähimpänä! Päästiin KiveKon Agilityn jatkokurssille. Kyllä huomasi että viime kerrasta onkin jo aikaa! Saatiin hyviä uusia vinkkejä ohjaukseen ja lopuksi rupesi sujumaan oikein mallikkaasti.

 Hilla sai paljon kehuja nopeudestaan ja irtoamisessa ei ollut mitään ongelmia. Vielä kun minä pysyisin Hillan perässä, ettei sen tarvitse turhautua kun ohjeet tulevat liian myöhään.  Keppejä rupesimme harjoittelemaan eri tyylillä. Alkeiskurssilla meillä oli kanaverkot joiden välissä koira pujotteli ja nyt olisi tarkoitus ruveta pujottelemaan ilman niitä!

Käväistiin pyörähtämässä Lappeenrannan näyttelyssä lauantaina hakemassa hylätty... Rakenne ja askellajit oli ihan ok tuomarin mielestä, mutta Hilla kun on kahlannut valkoisessa maalipurkissa vähän liian syvällä niin värivirheestä jäi sitten kiinni.  No onneksi harmaa voi vielä iän myötä vähän tummeta ja valahtaa alemmas (toivottavasti), ja eipä tuo meitä ainakaan haittaa. Kaunishan Hilla on!

Käytiin 8.5 Tuomarinkylässä näyttelyssä pyörähtämässä. Lähdettiin vähän sillä asenteella, ettei tästä mitään tule, sääkin on huono. No saatiin sitten kuitenkin punainen nauha! Hilla liikkui tosi nätisti, mutta ei olisi millään antanut tuomarin räplätä, kyyristeli vain ja meni maahan. Onneksi tuomarilla oli vinkulelu taskussa niin sai edes vähän jäntevyyttä tähän makaroniin!

 Kilpailuluokassa hilla sai jälleen punasen ja tuomari kehuikin, että on ihan eri koira kun vapautui vähän jännityksestään. Olisi kuulemma antanut ihan vaaleanpunaisen nauhan jos olisi esiintynyt reippaammin. Koko näyttelyissä jaetiin vain yksi ERI, joten jäi vähän harmittamaan tuo Hillan epävarmuus. (Varsinkin kun juuri ollaan päästy pois rähinämoodista). No aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta..

Nyt on sitten viikko aikaa parantaa, laitetaan kaikki isot ja hurjat miehet (iskä) koskettelemaan Hillaa niin eiköhän se jo pääse ujoudestaan Lappeenannan näyttelyyn mennessä.

No niin.. Käytiin Vihdissä Match Showssa palauttelemassa vähän mieleen miten kehässä toimitaan. Myöskin Hillan paras kaveri Iita lähti mukaan. Ennen mätsäriä oli pieni näyttelykoulutus, missä tuomari antoi vähän vinkkejä koiran oikeaoppisesta seisottamisesta, sekä hyvien puolien korostamisesta ja huonojen puolien peittelemisestä.  Tämä tuli kyllä ihan tarpeeseen! Hilla käyttäytyi muutenkin sielä niin mallikelpoisesti. aluksi se aikoi ruveta rähisemään oikein olan takaa, mutta huomasi sitten, ettei ole mitään syytä riehua. Kova työ alkaa siis vihdoin tuottaa tulosta ja lenkeilläkin rähinä on vähentynyt puoleen.

Hilla ja Iita kesällä 2009

Hilla on 17.2.2009 syntynyt australianpaimenkoira tyttö. Hilla tuli meille 2.5 lentokoneella Oulusta kasvattajaltaan Allilta. Ensimmäinen päivä oli tosi jännä ja erikoinen, sillä Hilla joutui seuraavana yönä heti todistamaan Newforestponimme Tasminan syntymää tallille. Itse olin yön nukkumassa tallin käytävällä koottavassa sängyssä sinä yönä. Kun Nelly rupesi näyttämään kovasti varsomisen merkkejä oli minun soitettava äitilleni, että eikun Hilla mukaan ja tallille.

Hilla on minun ensimmäinen koirani joten on tässä ollut paljon opittavaa koirista ja koiramaailmasta ensimmäisen vuoden aikana. Hillan kanssa me ollaan nyt käyty Agilityn alkeiskurssi ja parissa match showssa, sekä messarissa oikeissa näyttelyissäkin pentuluokassa pyörähdettiin. Sinne emme kyllä olisi uskaltautuneet ilman Hillan kasvattajaa Allia, joka tuli meille parin päivän visiitille Hillan siskon Kawan kanssa. Kiitos siitä kovasti Allille!

Nyt kun kevät koittaa niin meillä on varattuna paikka Agilityn jatkokurssille, sekä kahteen näyttelyynkin ollaan ilmoittauduttu. Tulevaisuudessa olisi Hillan kanssa kiva päästä kokeilemaan paimennusta ja äiti aikoo ilmoittautua Hillan kanssa tokoon!